Kirjailijasta:
VÄINÖ LINNA (20.12.1920 -
21.4.1992)
lähde: wikipedia
Akateemikko Väinö Valtteri Linna syntyi
20. joulukuuta 1920 Urjalassa. Hän oli kotoisin vaatimattomista
oloista kymmenlapsisesta perheestä ja joutui heti kansakoulusta
päästyään elättämään itsensä ensin maa- ja metsätyöläisenä, sittemmin
tehdastyöläisenä Tampereella Finlaysonin tehtailla vuosina 1938
- 1940 sekä sodan jälkeen 1944 - 1954.
Väinö Linnalla oli jo nuorena selvä käsitys,
että hän haluaa elämältään jotain muuta kuin mitä Urjalan työmahdollisuudet
tarjosivat. Sodan loputtua Linna palasi töihin Finlaysonille,
mutta hänelle oli selkeytynyt se, että hän halusi elämäänsä muutosta
ja tuon muutoksen mahdollistaisi kirjailijantyö.
Finlaysonin tehtaassa vietetyn kuusipäiväisen
työviikon jättämät vapaa-ajat kuluivat, yöstä jatkoa ottaen, lukiessa
ja kirjoittaessa. Väinö Linna oli jo varhain intohimoinen lukija.
Sodan jälkeen Linna aloitti määrätietoisesti omatoimisen opiskelun
ja ahmi niin kaunokirjallisuutta, psykologiaa kuin filosofiaakin.
Lukemisen rinnalla hän harjoitteli kirjoittamista, sillä hänen
tavoitteenaan oli kirjoittaa romaani. Linna kirjoitti romaania
työnsä ohessa, ja lopulta oman terveytensä uhallakin. Esikoisteos
Päämäärä julkaistiin v. 1947. Kalevi Jäntin apurahan turvin seuraava
teos mustasukkaisuusdraama Musta rakkaus ilmestyi v. 1948. Linnan
mielessä oli jo kauan kypsynyt ajatus kirjoittaa sodasta. Romaani
Tuntematon sotilas ilmestyi v. 1954 joulumarkkinoille. Teos laukaisi
jatkosotaa ja suomalaisen sotilaan identiteettiä koskevan "kirjasodan".
Kirjasodan synnyttämän julkisuuden ansiosta Tuntemattomasta tuli
heti myyntimenestys, mutta suosio on jatkunut sen jälkeenkin suurena,
mikä kertoo kirjan osuneen suomalaisten sydämiin.
Linna sai mahdollisuuden nyt jättäytyä
vapaaksi kirjailijaksi. Hän ryhtyi toteuttamaan ajatustaan kirjoittaa
lapsuuden ajan miljööstä. Se syveni pidemmälle menneisyyteen ja
laajeni koko suomalaista yhteiskuntaa kuvaavaksi historialliseksi
eepokseksi. Ensimmäinen osa romaanitrilogiasta Täällä Pohjantähden
alla ilmestyi v. 1959. Vuonna 1960 ilmestyi kansalaissotaa käsittelevä
toinen osa. Trilogian päätösosa ilmestyi v. 1962. Linnan terveys
kärsi vakavasti raskaasta työprosessista, ja hän päätti lopettaa
kaunokirjallisen tuotantonsa. Hän otti osaa kuitenkin vielä pitkään
yhteiskunnalliseen ja kirjalliseen keskusteluun. Linna kirjoitti
esseitä, joiden valikoima Oheisia julkaistiin v. 1967. Toinen
esseekokoelma Murroksia ilmestyi v. 1990. Lisäksi hän on kirjoittanut
elokuvakäsikirjoituksia ja ollut mukana omien elokuvasovitustensa
yhtenä käsikirjoittajana.
Väinö Linna menetti kokonaan puhekykynsä
aivoveritulpan vuoksi vuonna 1984. Huhtikuun 21. päivänä 1992
hän menehtyi keuhkosyöpään Pikonlinnan sairaalassa Tampereella.
Muistotilaisuudessa professori Heikki Ylikangas selitti, miksi
Linna sai osakseen ihmisten jakamattoman kunnioituksen: Linnan
pyrkimys totuuteen on hänen viestinsä kantovoima, ja hänen tärkeä
viestinsä teki hänestä suuren kirjailijan.
Väinö Linnan elämäntyö
on laajana näyttelynä Tampereella Työväenmuseo
Werstaan uudessa näyttelyssä. Museonjohtaja Kalle Kallion
mukaan kyseessä on ensimmäinen perusteellinen näyttely
Väinö Linnasta. Näyttely pohtii osaltaan Linnan
teosten merkitystä sille, miten suomalaiset nykyisin ymmärtävät
historiansa. Väinö Linna näyttely on avoinna yleisölle
9.3.2008 asti. (lähde HS 29.5.2007)