*arkistoituja esityksiä*
v.1961

< paluu
edelliselle sivulle

©Teatteri Kultsa

Teatteri Kultsa

KUN RUUSUT KUKKIVAT


Kulttuuritalon Teatterikerho

Näytäntövuosi 1961 — 1962

 

Maiju Lassila: KUN RUUSUT KUKKIVAT

3 näytöksinen näytelmä

Ohjaus: Keijo Komppa
Lavastus: R Kauramäki

HENKILÖT:



”Mamman Liisa” keski-ikäinen talonneito……….........................…. …Eva Morney
Silja, nuori tyttö, edellisen sukulainen. . . ……………. ………….............Sinikka Arontaus
Pekka Eevastiina (Pekka Leopold Huutava), rampa ruotiukko.. …Toivo Laaksonen
Jorkka Maijanpoika Jurtikka.............................................................Eero Arontaus
Antti Hermanni Juikurinen… . ……………………………………......................Yrjo Arontaus
Simo Aleksanteri Matikainen ………………………………….........................Jouko Syrjä
Pekka Polykarpus Riemuton.............. ………………………......................Lauri Arontaus
Mikko Siunattu………. …………………………………………..............................Eino Hietanen
Miihkuli Petrinpoika Rehvakka, kulkukauppias.. ……………….............Jorma Karppinen
Löppö-Leena, kylän akka………………………………………….......................Mirjami Lahtinen
Kaisa Joosefina.. …………………………………………………...........................Marjatta Grönfors



Käsiohjelman teksti:

KUN RUUSUT KUKKIVAT

Maiju Lassila (1868 — 1918) kirjoitti näytelmän ”Kun ruusut kukkivat” 1912.
Tarkempia tietoja tämän näytelmän ideoista ja sen syntyvaiheista ei ole käytettävissä. On kuitenkin helppo havaita että Lassila on yrittänyt saada tähän näytelmään muutakin kuin savolaista tyyppigalleriaa. Ja ehkä juuri siitä syystä voidaan olettaa että näytelmän sijainti ja tapahtumapaikat lienevät jossakin Suupohjan rautatien varrella, koska mainittu rautatie oli rakennusvaiheessa samana vuonna, kun tämä kyseinen näytelmä on kirjoitettu.

Mutta näytelmä ”Kun ruusut kukkivat” ei liene parasta Lassilaa, mutta puolustaa hyvin paikkaansa hänen laajassa tuotannossaan. Yhteiskunnallinen satiiri on miltei olematonta ja ennenkaikkea kirkkoa ja papistoa vastaan kohdistetut iskut ovat jokseenkin vaisuja mikäli ajatellaan Lassilan tavallista kirpeyttä.

Joka tapauksessa Lassila on yksi niitä suuria kertojia, joka on naurattanut ihmisiä tyhjällä vatsallaan; tiedetään hänen elämässään olleen vuosia, jolloin hänen on täytynyt tyytyä yhteen riittämättömään ateriaan päivässä. Ja vaikka hänen kynästään lähti mestariteos toisensa jälkeen, ei se silti pelastanut tilannetta; koska jokaisella aikakaudella on omat kirjalliset niin sanotut “nimensä” jotka luovivat itsensä juuri niille tuoleille, mistä on helppo pitää loitolla sellaiset lahjakkuudet, joilla todella on jotakin sanottavaa.

Ja oli miten tahansa: Meillä on Maiju Lassilan huumori, jonka aiheuttama nauru ei lakkaa koskaan kuulumasta.

L. A—S.
(Lauri Arontaus)