*arkistoituja esityksiä*
v.1995

< paluu
edelliselle sivulle

©Teatteri Kultsa

Teatteri Kultsa

Kissat


Ensi-ilta 1995

Kirjoittanut: Walentin Chorell

Ohjaus: Inkeri Rosilo

 


Työryhmä. Edessä keskellä ohjaaja Inkeri Rosilo.
 
 

 

Esityksestä julkaistiin arvio ainakin Helsingin Sanomat -lehdessä:

HS - Kulttuuri - 20.11.1995
Kissat toistensa kimpussa
Realistinen tyyli on Kultsan harrastajille
vielä ylivoimaisen vaikea

Walentin Chorell: Kissat. Teatteri Kultsa. Sovitus ja ohjaus Inkeri Rosilo.
Esityspaikka Käenkujan väestönsuoja, Sörnäinen.

Tuotteliaan, mutta teattereissa nykyään vähän esitetyn Walentin Chorellin Kissat herätti 60-luvun alussa kohua naiskuvauksellaan. Helsinkiläinen kantaesitys jopa kiellettiin alle 16-vuotiailta! Nyt Inkeri Rosilo on ohjannut näytelmän Teatteri Kultsaan.

Kissoissa joukko naisia kääntyy yhtä vastaan koska he epäilevät tätä lesboksi. Naiset painostavat kuulopuheiden perusteella esimiehensä eroamaan.

Chorellin näytelmä on ekspressionistinen työläisdraama. Kissojen naiset ovat tehtaan duunareita, joilla on joukkosielu. Chorell itse puhui aikanaan "naisten biologisista perusehdoista". Repliikeissä puhutaan "kissoista" ja "nartuista".

Kissat ei kerro kuitenkaan vain naisista. Eläintarinan toisella tasolla se on myös yleisempi kertomus suvaitsemattomuudesta, erilaisuuden sietämisestä, jopa fasismin synnystä.

Ohjaaja Inkeri Rosilo on myös lyhentänyt näytelmää ja muuttanut hieman kieltä tämänaikaisemmaksi. Jotkut runolliset sanonnat kuulostavat juhlavilta esityksen realistisessa ympäristössä.

Rosilon tulkinta vie Kissoja arkisen elämännäköisyyden suuntaan. Kultsan pommisuoja on ilmetty tehtaan pukuhuone. Autenttista tunnelmaa lisätään miesjulisteilla, vaatekaapeilla, haalareilla ja dioilla tehdastyöläisistä.

Kultsan tulkinta yhdistää arkirealismin joukkosielun aggressiivisiin purskahduksiin. Ote ei ole kuitenkaan yhtenäinen: esitys ei ole arkisen luonteva Teatteri Viiruksen Killer Joen tyyliin, mutta toisaalta maanläheinen painotus estää sitä nousemasta ekspressionistisiin ulottuvuuksiin.

Näytelmän yhdeksän roolia ovat verraten vaativia Kultsan epätasaiselle harrastajaryhmälle. Joillakin on vain muutama repliikki, eikä kokonaisia ihmisiä synny monestakaan. Valittu realistinen ote tuntuukin monien esittäjien kyvyille liian vaativalta.

Tunnetiloihin mennään usein liian ilmeisen kautta. Muutama näyttelijä nousee esiin. Christa Flink on oikea valinta eroottisuudella kiusaavan Riken rooliin. Kerttu Könkkölä-Heinosen piinattu Raili pääsee oikeuksiinsa vasta loppupuolen monologissa.

HANNU HARJU

Kissat Teatteri Kultsassa 28. 1. 96 saakka.