Musiikkinäytelmä
Berliini
järjestyksen kourissa
.
Ohjaaja kertoo näytelmästä:
Näytelmä sai ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterissa Kalle
Holmbergin ohjaamana vuonna 1970 ja herätti kohua poliittisuudellaan.
Esityksen näki tuolloin n.35 000 katsojaa, eikä sitä ole esitetty
sen jälkeen Suomessa. Ruotsalaisten
kirjailijoiden tarkoituksena on ollut kertoa niistä tapahtumista,
jotka muovasivat Eurooppamme ja varsinkin Saksan sellaiseksi,
jona me tänään sen koemme ja näemme.
Historiallinen
tausta
1800-luvun lopulla nationalismi nostaa päätään Saksassa, teollisuus
kukoistaa ja siirtomaita valloitetaan. Euroopan kolonialistit
uskovat olevansa ylempiarvoisia ja oikeutettuja hallitsemaan
alempiarvoisina pitämiensä kansojen alueita.
Saksan Keisarikunta haluaa maailmanvallaksi,
ryhtyy asevarustelukilpaan ja valmistautuu sotaan. "Saksan
ensimmäinen sotilas" Keisari Wilhelm II julistaa sodan
Venäjälle, Ranskalle, Belgialle, ja vuonna 1914 syttyy ensimmäinen
maailmansota. Sotainnostus on yleinen ilmiö, mutta toiveet
lyhyestä sodasta murskautuvat pian kun Iso-Britannia ja Yhdysvallat
liittyvät sotaan ja sota laajenee maailman laajuiseksi. Taisteluiden
pitkittyessä taistelumoraali romahtaa, laivastoissa kapinoidaan
ja mielet järkkyvät.
Sota päättyy Saksan häviöön vuonna 1918
ja vaatii noin kahden miljoonan saksalaisen sotilaan hengen.
Aselepo solmitaan 11.11.1918. Saksa joutuu taipumaan raskaisiin
sotakorvauksiin.
Maata koettelee työttömyys, köyhyys
ja nälkä. Venäjällä vyöryvä vallankumouksen aate leviää Pohjois-
Saksasta kohti Berliiniä. Sosiaalidemokraatit ja spartakistit
taistelevat mellakoihin puhjenneen Berliinin vallasta.
Kapinalliset vaativat Keisaria luopumaan
kruunustaan. Tammikuun 15. päivänä 1919 spartakistit Rosa
Luxemburg ja Karl Liebknecht murhataan ja kapina
nujerretaan lopullisesti. Saksa julistetaan tasavallaksi ja
Friedrich Ebertistä tulee maan ensimmäinen presidentti.
Rauhansopimus lopettaa sodan Euroopassa, mutta luo hyvin epävakaan
Itä-Euroopan ja oivallisen pohjan ääriliikkeille.
Musiikkinäytelmä Berliini järjestyksen
kourissa nojaa historiaan, mutta on silti hyvin ajankohtainen.
Jorma Hellström
|