|
Näytelmän ohjaaja
Kerttu Könkkölä-Heinonen
kertoo, että häntä on jo pitkään
kiehtonut nukketeatteri,
joka ei olisi perinteistä
pöytä- tai marionettiteatteria.
Kun sitten kirjahyllystä
sattui käteen hölmöläistarinat,
hän tiesi heti,
että ne sopivat vaatenukeilla esitettäväksi.
Teatteri Kultsan esityksessä nukkeina toimivat näyttelijän
etupuolelle kiinnitetyt vaatteet,
joiden hihoista tulee esiin näyttelijän kädet.
Nuken kasvot sijaitsevat näyttelijän rinnuksella,
ja esittäjällä itsellään on mustat vaatteet.
Koska nukke on näyttelijän etupuolella,
hahmo pidetään esityksessä aina yleisöön päin.
- Mielikuvitukselle jää nukkenäytelmässä enemmän
sijaa kuin tavallisessa, ohjaaja Könkkölä-Heinonen arvioi.
Näyttelijöiltä vaatenukeilla näytteleminen vaatii ohjaajan
mukaan paljon.
Tunteet ja tarina ovat samat, mutta ratkaisevaa on,
lähteekö vaate elämään näytelmän henkilönä.
- Näyttelijän täytyy oman kehonsa lisäksi näyttää
nuken kehon olemus.
Kun näyttelijä on itse vahvasti läsnä,
nukkekin elää voimakkaammin.
Teija Kotka-Pulkkinen on kirjoittanut
Teatteri Kultsaan hölmöläistarinoista juonellisen kokonaisuuden,
jossa hölmöläiset muun
muassa rakentavat ikkunattoman talon,
jatkavat peittoa ja käyvät uimassa.
Tarinoissa seikkailee kolme hölmöläisakkaa,
kaksi hölmöläisukkoa ja viisas Matti.
- Matti on tässä näytelmässä vähän muutakin, Kotka-Pulkkinen
vihjaa, mutta ei suostu paljastamaan enempää.
Tarinat on valittu niin, että niiden hauskuus välittyy
myös tämän päivän kaupunkilaislapsille.
Niinpä tekijät kertovat jättäneensä pois esimerkiksi
kyntämistarinan, jonka ymmärtääkseen pitäisi tietää,
kummin päin äkeen kuuluu olla.
- Teatteri on leikkiä, ja lasten leikki on teatteria,
ohjaaja Könkkölä-Heinonen pohtii.
– Tässä esityksessä me aikuiset leikimme hölmöläisiä:
”Tää olis hölmöläisakka, tää ompelis peittoo.”
Ennen kaikkea Hölmöläiset on hauska esitys hassuista
hölmöläisistä.
|
.jpg)
