Joel Elstelä
Murha mielten mukaan

"Murha on paitsi taidetta myös sydämen asia kaikille elollisille." – Alfred Hitchcock –

Murha mielten mukaan on teatteriohjaaja ja kirjailija Joel Elstelän vuonna 2002 ensi-iltansa saanut dekkarinäytelmä, jonka tapahtumat sijoittuvat vuosituhannen vaihteen murrosvaihetta läpikäyvää Suomeen.

Syvä lama oli jäänyt taakse, ja talous alkoi Nokian johdolla vähitellen elpyä. Suomesta oli tullut Euroopan unionin jäsenmaa, mikä merkitsi aiempaa vahvempaa sidettä läntiseen Eurooppaan. Vapaampi liikkuvuus toi Suomeen työläisiä muun muassa Virosta ja Puolasta sekä pakolaisia Balkanilta. Kansainvälistyminen herätti huolta niiden parissa, jotka olivat laman myötä joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin tai joiden identiteetti rakentui kansallisromanttisen ja nationalistisen Suomi-kuvan varaan. Samaan aikaan osa väestöstä kasvoi ympäristötietoisiksi, postmoderneiksi maailmankansalaisiksi.

Vaikka näytelmän taustalla on historiallisia ja tällä hetkellä hyvinkin ajankohtaisia ilmiöitä, itse tarina on ajaton. Sen esikuvat löytynevät yhdysvaltalaisten ja englantilaisten klassikoiden, kuten Edgar Allan Poen, Alfred Hitchcockin, Arthur Conan Doylen ja Agatha Christien dekkareiden maailmasta. Unohtaa ei sovi myöskään Elstelän isoisän, Mika Waltarin, kirjoittamia Komisario Palmu -elokuvia, joita Elstelä on dramatisoinut teatterin lavalle ja joiden kaikuja lienee tässäkin näytelmässä havaittavissa.

Klassisten dekkarien aika ei ole edelleenkään ohitse. Tämä on helppo havaita, kun istuu Lontoon West Endissä sijaitsevaan vanhaan St. Martinin teatteriin katselemaan Agatha Christien Hiirenloukkua, jota on esitetty kaupungissa yhtäjaksoisesti jo 65 vuotta. Tänä päivänä vanhat mestarit ovat saaneet rinnalleen lukuisia tasokkaasti toteutettuja yhdysvaltalaisia, englantilaisia ja ruotsalaisia rikossarjoja, joita suurkulutetaan erilaisilla maksukanavilla.

Jokin murhassa vetää puoleensa. Ehkä kyse on siitä, että ihmiset kaipaavat jännitystä, jota vauras ja turvallinen länsimainen elämäntapa kovin harvoin tarjoaa. Kenties meitä viehättää murhaan liittyvä alkukantainen, primitiivinen voima, joka kumpuaa mustasukkaisuudesta, himosta, kostosta ja ahneudesta, tai ylipäätään siitä, mikä ajaa ihmisiä äärimmäisiin tekoihin. Moni dekkarien kuluttaja haluaa todistaa itselleen olevansa nokkelampi, kuin rikosta selvittävä poliisi tai yksityisetsivä. Jotakuta kiehtoo rikokseen ja sen motiiveihin liittyvä moraalinen pohdinta. Yhtä kaikki, vaikka henkirikoksissa ei ole todellisuudessa mitään romanttista tai hohdokasta, niistä voi tehdä vertaansa vailla olevia tarinoita, jotka näyttävät kiehtovan miltei jokaista.

”Murha on sydämen asia”, totesi Alfred Hitchcock ilkikurisesti mutta vailla pienintäkään hymyn värettä kasvoillaan. Samankaltaista vakavailmeistä mutta humoristista kohtalonomaisuutta henkii myös ajankohtainen ja samalla ajaton Murha mielten mukaan.

Juha Meriläinen

"Kuolema kultsalaiseen tapaan"